Ablaatio
Elimistön osan tai kudoksen poisto tai tuhoaminen. Ablaatio voidaan tehdä käyttämällä lääkkeitä, radiotaajuisella sähköllä, leikkaamalla, kuumuuden, kylmän, hormonien tai muiden menetelmien avulla.
Angiogeneesi
Verisuonten muodostuminen. Kasvaimen angiogeneesi on verisuonten kasvua kiinteään kasvaimeen sitä ympäröivästä kudoksesta. Kasvaimesta vapautuvat kemialliset aineet saavat tämän aikaan.
Antiangiogeneesin inhibointi eli verisuonten kasvun esto
Antiangiogeneesi eli verisuonten kasvua estämällä estetään kasvaimen kasvulle tärkeiden ravinteiden ja hapen saanti.
Benigni
Hyvänlaatuinen kasvain ei lähetä etäpesäkkeitä elimistön muihin osiin.
Biopsia
Biopsia on lääketieteellinen tutkimus, jossa elimistöstä irrotetaan eläviä soluja tai kudoksia mikroskooppista tutkimusta varten. Kudoksia yleensä analysoidaan kemiallisesti.
Dialyysi
Veren puhdistaminen kuona-aineista koneellisesti silloin, kun munuaiset eivät pysty itse puhdistamaan sitä.
Glukagoni
Haimasaarekkeiden alfasolujen erittämä peptidihormoni, jonka vaikutuksesta mm. maksan glykogeenia siirtyy glukoosina vereen.
Haima
Vatsaontelon takaseinämässä vatsakalvon takana poikittaissuuntaisesti sijaitseva elin, joka erittää haimanestettä pohjukaissuoleen ja umpieritteisistä haimasaarekkeistaan (Langerhansin saarekkeista) insuliinia ja glukagonia vereen.
Hepatosellulaarinen karsinooma
Kaikkein yleisin primaarinen maksasyöpä.
Hepatosyytti
Maksasolu.
Interleukiini-2 (IL-2)
Elimistön immunovasteen muuntaja, joka saattaa parantaa elimistön luonnollista vastetta tulehdukseen tai sairauteen. Stimuloi joidenkin sairautta vastaan taistelevien verisolujen kasvua immuunijärjestelmässä. Normaalisti elimistö tuottaa näitä aineita. Aldesleukiini on interleukiini-2, jota tehdään laboratoriossa syövän ja muiden sairauksien hoitoon.
Interferoni-alfa
Interferonit ovat hormonien tapaan vaikuttavia valkuaisaineita, joita ihmisen elimistön solut tuottavat sopivan ärsykkeen, esim. virusten vaikutuksesta. Interferonit osallistuvat elimistön puolustamiseen viruksia vastaan, hidastavat syöpäsolujen kasvua soluviljelyolosuhteissa ja koe-eläinmalleissa sekä vaikuttavat syöpägeenien toimintaan ja solujen erilaistumiseen. Interferonit estävät myös jossain määrin verisuonten muodostusta. Alfainterferonia on tutkittu ja käytetty mm. levinneen munuaissyövän hoidossa.
Kasvain
Epänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi.
Kliininen lääketutkimus
Kliinisissä lääketutkimuksissa testataan uusia lääkkeitä ihmisillä ja niitä verrataan nykyisiin käytössä oleviin hoitoihin.
Maksakapseli
Elintä ympäröivä sidekudoskuori.
Maligni
Pahanlaatuinen.
Metastaasi eli etäpesäke
Syöpäsolujen leviäminen elimistön kaukaisiin osiin lymfajärjestelmän tai verenkierron kautta.
Munuaiset
Munuaiset koostuvat kahdesta pavunmuotoisesta elimestä, jotka sijaitsevat vatsaontelon takaseinässä, yksi kummallakin puolella selkärankaa, missä alemmat kylkiluut suojaavat niitä. Kumpikin munuainen painaa noin 150 g ja on noin nyrkin kokoinen. Munuaisten päätehtävänä on suodattaa ylimääräinen vesi, kuona-aineet ja suola verestä. Nämä kuona-aineet tiivistyvät virtsaksi, joka poistuu munuaisista virtsarakon kautta.
Munuaiskarsinooma
Kaikkein yleisin munuaissyöpä (noin 90 % kaikista munuaissyövistä), joka käsittää noin 3 % aikuisten pahanlaatuisista kasvaimista.
Munuaissyöpä
Munuaissyöpä johtuu epänormaalien solujen hallitsemattomasta kasvusta munuaisissa.
Munuaistiehyt
Munuaistiehyt on munuaisen osa, joka sisältää munuaiskeräsen kautta suodatetun virtsan.
Mutaatio
Geneettisen tiedon virhe, joka voi johtua esimerkiksi kopiointivirheestä solunjakautumisen yhteydessä tai altistumisesta jollekin ulkoiselle tekijälle, kuten kemikaaleille tai säteilylle.
Nefrektomia
Leikkaus, jossa poistetaan munuainen.
Nekroosi
Kudoskuolio.
Pahanlaatuinen
Pahanlaatuinen kasvain eli syöpäkasvain pystyy tunkeutumaan sitä lähellä oleviin kudoksiin ja leviämään elimistön muihin osiin.
Progressio
Sairauden eteneminen tai paheneminen hoidon aikana tai ilman hoitoa.
Renaalinen
Munuaisiin liittyvä.
Sappirakko
Maksan alapinnalla sijaitseva sileän lihaksen ja limakalvon muodostama pussi, jonne sappineste varastoituu aterioiden väliaikoina.
Solujen leviäminen
Solujen määrän lisääntyminen solujen kasvun ja jakautumisen tuloksena.
Solunsalpaajahoito
Solunsalpaajahoito eli sytostaattihoito on lääkehoito, jota käytetään syöpäsolujen tuhoamiseen. Munuaissyöpä on hyvin resistenssi perinteiselle solunsalpaajahoidolle.
Sytologia
Patologian alue, jossa tutkitaan ja diagnosoidaan sairauksia solutasolla.
Syöpä
Syöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla.
Syövän uusiutuminen
Hoidon jälkeen uusinut syöpä. Paikallinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut samaan paikkaan kuin missä alkuperäinen syöpä oli. Alueellinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut imusolmukkeisiin lähelle sen ensimmäistä esiintymispaikkaa.
Tyrosiinikinaasi
Proteiini, joka toimii osana solun viestitysreittiä solun sisäisen viestinnän säätelyssä säädellen esimerkiksi solujen kasvua.
Tyrosiinikinaasiestäjä
Lääke, joka estää solun kasvuun liittyvää viestintää ja saattaa tämän vuoksi estää syöpäkasvaimen kasvua.
Veren glukoosi
Verensokeri.