Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyövän hoitovaihtoehdot

Kilpirauhassyöpää hoidetaan yleisemmin leikkaushoidon, radiojodihoidon ja pysyvän tyroksiinikorvaushoidon avulla.

 

 

Kilpirauhassyövän hoito

Leikkaushoito

Leikkaushoito

Radiojodihoito

Radiojodihoito

Tyroksiinihoito

Tyroksiinihoito

 

 

TARVITTAESSA
Sädehoito

Sädehoito

Täsmälääkkeet

Täsmälääkkeet

Leikkaushoito

Papillaarisen, follikulaarisen ja medullaarisen kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen poistetaan mahdollisimman tarkasti. Samalla pyritään poistamaan lähialueen sairaat imusolmukkeet. Mikäli kasvain on kooltaan pieni, pelkkä kilpirauhasen lohkon poisto voi olla riittävä.

 

Anaplastista kilpirauhassyöpää saadaan harvoin poistettua leikkauksella kokonaan, koska se leviää usein ympäröiviin kudoksiin ja lähettää varhain etäpesäkkeitä keuhkoihin. Tällöin leikkauksella pyritään pienentämään kasvainta.

 

Leikkaushoitoa ja radiojodihoitoa mietitään ensisijaisesti myös kilpirauhassyövän etäpesäkkeiden hoidossa.

Radiojodihoito

Noin neljä viikkoa leikkauksen jälkeen aloitetaan papillaarisessa ja follikulaarisessa syövässä radiojodihoito. Sen tarkoituksena on hävittää leikkauksessa jäljelle jäänyt normaali kilpirauhas- ja kilpirauhassyöpäkudos.

 

Radiojodihoito on ns. täsmäsädehoitoa. Radiojodihoidossa radioaktiivinen jodi kertyy jäljelle jääneeseen kilpirauhaskudokseen ja syöpäkudokseen ja tuhoaa ainoastaan ne.

 

Radiojodihoitoa käytetään aina jos

 

  • kilpirauhasen syöpäpesäke on kooltaan suuri
  • syöpäkasvain on levinnyt kilpirauhasen ulkopuolelle
  • kilpirauhassyövän etäpesäkkeitä löytyy myös muualta elimistöstä, esimerkiksi imusolmukkeista.

 

Lisäksi radiojodia voidaan käyttää, kun yksittäinen papillaarisen tai follikulaarisen syövän pesäke on kooltaan yli 1 cm tai kilpirauhasessa on useita pienempiä pesäkkeitä.

 

Medullaarisessa syövässä radiojodia ei käytetä, koska siitä ei ole hyötyä.

 

Tyroksiinihoito

Kilpirauhasen poiston jälkeen potilas alkaa saada säännöllisesti tablettimuotoisesti tyroksiinia, joka korvaa puuttuvan kilpirauhashormonin. Tyroksiinihoito jatkuu koko loppuelämän ajan. Tyroksiinikorvaushoito hillitsee myös mahdollisesti jäljelle jääneen syöpäkudoksen kasvua.

 

Sädehoito ja solunsalpaajat

Radiojodin teho ei välttämättä riitä, esimerkiksi jos leikkaushoidon avulla ei saada kilpirauhasen syöpäkasvainta poistettua. Tällöin voidaan tarvita myös ulkoista sädehoitoa. Paikallista sädehoitoa voidaan antaa tietyissä tilanteissa myös etäpesäkkeiden hoitoon.

 

Solunsalpaajia eli sytostaattihoitoja ei yleensä käytetä etäpesäkkeisen tai paikallisesti levinneen taudin hoitoon, koska kliinisissä tutkimuksissa niillä ei ole osoitettua tehoa. Solunsalpaajia käytetään kuitenkin liitännäishoitona anaplastisen kilpirauhassyövän hoidossa.

 

Kohdennetut lääkkeet eli täsmälääkkeet

Kilpirauhassyövän etenemistä voidaan estää myös ns. täsmälääkkeillä. Tyrosiinikinaasin estäjiä käytetään levinneen tai etenevän papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän hoidossa silloin, kun radiojodihoito ei enää tehoa.

 

Kilpirauhassyövän seuranta

Annettujen hoitojen jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, jotta mahdollinen syövän uusiminen voitaisiin todeta ajoissa.

 

Verikokeilla seurataan

 

  • kilpirauhasarvoja tyroksiiniannoksen säätämiseksi sopivaksi
  • kilpirauhassyövän merkkiaineita muun muassa tyreoglobuliinia.

 

Tyreoglobuliinin mittaamista käytetään pääasiallisesti papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän seurantaan. Kilpirauhasen poiston jälkeen tyreoglobuliinin pitoisuus laskee, ja kohoavat pitoisuudet voivat viitata taudin uusiutumiseen tai etäpesäkkeiden muodostumiseen.

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Kilpirauhassyöpä

Tietoa kilpirauhasesta

Kilpirauhanen on elintärkeä kaulalla sijaitseva elin. Kilpirauhanen valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja, jotka vaikuttavat muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn sekä yleiseen vireystilaan ja mielialaan.

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Pelttari H. Kilpirauhasen syöpä. Lääkärikirja Duodecim 30.8.2016 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01002 (viitattu 16.1.2020).
  • Schalin-Jäntti C. Kilpirauhasen syöpä. Suomen endokrinologiyhdistys ry. 12.07.2013.
  • Schmidbauer B. et al. Differentiated Thyroid Cancer—Treatment: State of the Art. Int. J. Mol. Sci. 2017, 18, 1292.
  • Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Kilpirauhassyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kilpirauhassyopa/ (viitattu 20.1.2020).