Kilpirauhassyövän hoitovaihtoehdot
Kilpirauhassyöpää hoidetaan yleisemmin leikkaushoidon, radiojodihoidon ja pysyvän tyroksiinikorvaushoidon avulla.
Kilpirauhassyövän hoito

Leikkaushoito

Radiojodihoito

Tyroksiinihoito
TARVITTAESSA

Sädehoito

Täsmälääkkeet
Leikkaushoito
Papillaarisen, follikulaarisen ja medullaarisen kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen poistetaan mahdollisimman tarkasti. Samalla pyritään poistamaan lähialueen sairaat imusolmukkeet. Mikäli kasvain on kooltaan pieni, pelkkä kilpirauhasen lohkon poisto voi olla riittävä.
Anaplastista kilpirauhassyöpää saadaan harvoin poistettua leikkauksella kokonaan, koska se leviää usein ympäröiviin kudoksiin ja lähettää varhain etäpesäkkeitä keuhkoihin. Tällöin leikkauksella pyritään pienentämään kasvainta.
Leikkaushoitoa ja radiojodihoitoa mietitään ensisijaisesti myös kilpirauhassyövän etäpesäkkeiden hoidossa.
Radiojodihoito
Noin neljä viikkoa leikkauksen jälkeen aloitetaan papillaarisessa ja follikulaarisessa syövässä radiojodihoito. Sen tarkoituksena on hävittää leikkauksessa jäljelle jäänyt normaali kilpirauhas- ja kilpirauhassyöpäkudos.
Radiojodihoito on ns. täsmäsädehoitoa. Radiojodihoidossa radioaktiivinen jodi kertyy jäljelle jääneeseen kilpirauhaskudokseen ja syöpäkudokseen ja tuhoaa ainoastaan ne.
Radiojodihoitoa käytetään aina jos
- kilpirauhasen syöpäpesäke on kooltaan suuri
- syöpäkasvain on levinnyt kilpirauhasen ulkopuolelle
- kilpirauhassyövän etäpesäkkeitä löytyy myös muualta elimistöstä, esimerkiksi imusolmukkeista.
Lisäksi radiojodia voidaan käyttää, kun yksittäinen papillaarisen tai follikulaarisen syövän pesäke on kooltaan yli 1 cm tai kilpirauhasessa on useita pienempiä pesäkkeitä.
Medullaarisessa syövässä radiojodia ei käytetä, koska siitä ei ole hyötyä.
Tyroksiinihoito
Kilpirauhasen poiston jälkeen potilas alkaa saada säännöllisesti tablettimuotoisesti tyroksiinia, joka korvaa puuttuvan kilpirauhashormonin. Tyroksiinihoito jatkuu koko loppuelämän ajan. Tyroksiinikorvaushoito hillitsee myös mahdollisesti jäljelle jääneen syöpäkudoksen kasvua.
Sädehoito ja solunsalpaajat
Radiojodin teho ei välttämättä riitä, esimerkiksi jos leikkaushoidon avulla ei saada kilpirauhasen syöpäkasvainta poistettua. Tällöin voidaan tarvita myös ulkoista sädehoitoa. Paikallista sädehoitoa voidaan antaa tietyissä tilanteissa myös etäpesäkkeiden hoitoon.
Solunsalpaajia eli sytostaattihoitoja ei yleensä käytetä etäpesäkkeisen tai paikallisesti levinneen taudin hoitoon, koska kliinisissä tutkimuksissa niillä ei ole osoitettua tehoa. Solunsalpaajia käytetään kuitenkin liitännäishoitona anaplastisen kilpirauhassyövän hoidossa.
Kohdennetut lääkkeet eli täsmälääkkeet
Kilpirauhassyövän etenemistä voidaan estää myös ns. täsmälääkkeillä. Tyrosiinikinaasin estäjiä käytetään levinneen tai etenevän papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän hoidossa silloin, kun radiojodihoito ei enää tehoa.
Kilpirauhassyövän seuranta
Annettujen hoitojen jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, jotta mahdollinen syövän uusiminen voitaisiin todeta ajoissa.
Verikokeilla seurataan
- kilpirauhasarvoja tyroksiiniannoksen säätämiseksi sopivaksi
- kilpirauhassyövän merkkiaineita muun muassa tyreoglobuliinia.
Tyreoglobuliinin mittaamista käytetään pääasiallisesti papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän seurantaan. Kilpirauhasen poiston jälkeen tyreoglobuliinin pitoisuus laskee, ja kohoavat pitoisuudet voivat viitata taudin uusiutumiseen tai etäpesäkkeiden muodostumiseen.
Jaa:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Lähteet:
- Pelttari H. Kilpirauhasen syöpä. Lääkärikirja Duodecim 30.8.2016 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01002 (viitattu 16.1.2020).
- Schalin-Jäntti C. Kilpirauhasen syöpä. Suomen endokrinologiyhdistys ry. 12.07.2013.
- Schmidbauer B. et al. Differentiated Thyroid Cancer—Treatment: State of the Art. Int. J. Mol. Sci. 2017, 18, 1292.
- Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Kilpirauhassyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kilpirauhassyopa/ (viitattu 20.1.2020).