Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Munuaissyöpä

Mikä on munuaissyöpä?

Munuaissyövän yleisyys

Munuaissyövän osuus on 2–3 % kaikista aikuisten syövistä. Se todetaan keskimäärin 65–75 vuoden iässä. Munuaissyöpä on miehillä selvästi yleisempi kuin naisilla. Eroa voi osittain selittää se, että miesten tupakointi on naisia yleisempää. Vuonna 2018 todettiin yhteensä 1014 uutta munuaissyöpätapausta ja samana vuonna tautiin menehtyi 345 potilasta.

 

Munuaissyöpä johtuu epänormaalien solujen hallitsemattomasta kasvusta munuaisissa. Pahanlaatuisia kasvaintyyppejä on useita erilaisia, mutta yleisintä muotoa kutsutaan munuaiskarsinoomaksi. 

 

Munuaiskarsinooma ja muut munuaissyövän tyypit

Munuaiskarsinooma kattaa noin 90 % pahanlaatuisista munuaiskasvaimista, ja niihin kuuluu muun muassa seuraavat alaluokat.

 

  • Kirkassoluinen munuaiskarsinooma on yleisin munuaissyöpätyyppi. Niitä on noin 70 % tapauksista. Nimi johtuu siitä, että solut näyttävät hyvin kalpeilta tai "kirkkailta" mikroskoopin alla.
  • Papillaarinen munuaiskarsinooma on toiseksi yleisin munuaissyöpä, 10–15 % tapauksista.
  • Kromofobinen munuaiskarsinooma on harvinainen munuaissyöpä. Se rajoittuu usein vain munuaiseen, tämän myötä sen ennuste on muita munuaiskarsinoomia parempi.

 

Muihin, harvinaisempiin munuaissyövän tyyppeihin lukeutuu nefroblastooma eli Wilmsin tuumori. Se on yleisin lasten munuaiskasvain, johon liittyy sikiön munuaissoluja muistuttavien solujen epänormaali lisääntyminen. Aikuisilla sitä todetaan äärimmäisen harvoin.

 

Munuaisissa voi olla myös hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka eivät leviä elimistön muihin osiin.

 

Munuaissyöpään sairastuneille tärkein hoitomuoto on leikkaus, mutta tarjolla on monia muitakin hoitovaihtoehtoja.

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Munuaissyövän hoitomuodot

Munuaissyövän hoitomuodot

Munuaissyöpään sairastuneille on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja. Syövän levinneisyysasteen ja potilaan yleistilan mukaan valitaan hoito ja usein voidaan käyttää useampia hoitovaihtoehtoja.

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Munuaissyöpäpotilaan opas. Marika Javanainen. https://docplayer.fi/6732603-Munuaissyopapotilaan-opas-munuaissyopa-ja-sen-hoito-sairauden-vaikutukset-elamaan-marika-javanainen.html (viitattu 23.03.20).
  • Terveyskirjasto Duodecim. Munuaissyöpä.https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00631 (viitattu 13.02.2020).
  • Terveyskirjasto Duodecim. Nefroblastooma.https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=orp01488 (viitattu 13.03.2020).
  • Suomen syöpärekisteri. Syöpä 2018.
  • Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Munuaissyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/munuaissyopa/?gclid=EAIaIQobChMIxbvU55DO5wIVw4ayCh2 6eQcpEAAYAiAAEgJAAPD_BwE (viitattu 13.02.2020).