Munuaissyövän syyt ja riskitekijät
Kuten yleensä syövissä munuaissyövän taustalla on geneettinen vaurio eli mutaatio. Geneettisiä muutoksia voi syntyä ihmisen elämän aikana itsestään tai jonkin ulkoisen altistavan tekijän seurauksena.
Riskitekijöiksi kutsutaan niitä tunnettuja tekijöitä, joille altistumisen tiedetään lisäävän sairastumisen vaaraa. Terveellinen ja aktiivinen elämäntyyli yhdessä monipuolisen ruokavalion kanssa saattaa myös auttaa pienentämään syövän riskiä.
Elämäntapoihin liittyvät riskitekijät

Tupakointi suurentaa munuaissyövän riskiä ainakin kaksinkertaisesti. Vastaavasti tupakoinnin lopettaminen yhdessä muiden terveellisten elämäntapojen kanssa pienentää riskiä saada munuaissyöpä.

Ylipainoisilla on muita suurempi riski sairastua munuaissyöpään. Ylipaino vaikuttaa enemmän naisten sairastumisriskiin kuin miesten.

Kohonnut verenpaine altistaa myös munuaissyövälle.

Aikaisemmin työperäinen altistuminen tietyille aineille nähtiin riskinä munuaissyövän kehittymiselle, mutta nykytiedon mukaan ainoastaan asbesti aiheuttaa munuaissyöpää.
Perinnölliset riskitekijät
Henkilön elämäntapoihin liittyvien riskitekijöiden lisäksi joillakin on synnynnäinen alttius tietyntyyppisille syöville. Tämä alttius periytyy vanhemmilta ja kehittyy äidin kohdussa ennen syntymää. Alla on tunnettuja perinnöllisiä sairauksia, jotka saattavat aiheuttaa periytyvän munuaissyövän.
- Von Hippel-Lindaun taudille on tyypillistä munuaisten monirakkulaisuus. Elinaikainen riski sairastua munuaissyöpään on 70 %.
- Birt-Hogg-Duben oireyhtymään kuuluvat ihomuutokset ja munuaiskasvaimet. Munuaiskasvaimet vaihtelevat hyvänlaatuisista onkosytoomista pahanlaatuisiin munuaissyöpiin.
- Perinnölliselle leiomyomatoosille ovat tyypillisiä ihon ja kohdun lihaskasvaimet sekä suurentunut munuaiskarsinooman riski.
- Periytyvää papillaarista munuaiskarsinoomaa sairastavat perivät alttiuden papillaariseen munuaiskarsinoomaan.
Munuaissyövän todennäköisyyteen vaikuttaa myös sukupuoli, sillä riski on miehillä suurempi kuin naisilla.
Jaa:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Lähteet:
- Maija Kiurun väitöskirja Periytyvän leiomyomatoosin ja munuaissyövänmolekulaarinen perusta. 22.11.2002http://www.tyoterveyskirjasto.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi.lue_abstrakti2?iid=3246&iprint=3&p_hakusana= (viitattu 16.03.2020).
- Suomen syöpärekisteri. Syöpä 2018.
- Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Munuaissyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/munuaissyopa/?gclid=EAIaIQobChMIxbvU55DO5wIVw4ayCh2 6eQcpEAAYAiAAEgJAAPD_BwE (viitattu 13.02.2020).
- Terveyskirjasto Duodecim. Birt-Hogg-Duben oireyhtymähttps://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=orp01732&p_teos=orp (viitattu 16.03.2020).
- Terveyskirjasto Duodecim. Munuaissyöpä. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00631 (viitattu 13.02.2020).
- Terveyskirjasto Duodecim. Von Hippel-Lindaun tautihttps://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=orp01629 (viitattu 16.03.20).
- Tomlinson et al. Nat Genet. 2002 Apr; 30(4): 406—10.