Munuaissyöpään sairastuneille on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja. Syövän levinneisyysasteen ja potilaan yleistilan mukaan valitaan hoito ja usein voidaan käyttää useampia hoitovaihtoehtoja.

Leikkaushoito on keskeisin hoitomuoto

Leikkaus on munuaissyövän tärkein ja ainoa mahdollisesti parantava hoito. Leikkauksen laajuus määräytyy syövän tyypin ja levinneisyysasteen mukaan. Toimivaa munuaiskudosta pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.

Seuraavia leikkaustyyppejä käytetään munuaissyövän hoidossa.

• Radikaali munuaisen poistoleikkaus eli nefrektomia: Radikaalissa munuaisen poistoleikkauksessa poistetaan koko syöpään sairastunut munuainen sekä munuaista ympäröivä rasvakudos ja paikalliset imusolmukkeet.
• Munuaisen osapoistossa (osaresektio) poistetaan vain munuaisen sairas osa. Toimenpide voidaan tehdä siinä tapauksessa, kun munuaissyöpää on molemmissa munuaisissa tai jos potilaalla on vain toinen munuainen jäljellä. Tällä tavalla potilaan sairastuneen munuaisen toiminta voidaan säilyttää osittain.
• Munuaisen laparoskooppinen poistoleikkaus: Nykyään suurin osa leikkauksista tehdään tähystystekniikalla eli laparoskooppisesti. Tämä mahdollisimman vähän haittaa aiheuttava toimenpide tehdään pienten viiltojen avulla. Munuaisen laparoskooppinen poistoleikkaus näyttää antavan yhtä hyviä pitkäaikaistuloksia kuin radikaali munuaisen poistoleikkaus, ja tavallisesti siihen liittyy lyhyempi sairaalahoito, nopeampi palautuminen ja vähemmän kipua.
• Etäpesäkkeisen syövän leikkaushoito: Joskus voidaan poistaa etäpesäkkeitä oireiden lievittämiseksi tai taudin leviämisen estämiseksi. Emokasvain voidaan poistaa myös silloin, kun etäpesäkkeitä ei voida poistaa.

Liitännäishoidot – poistoleikkauksen täydentävä hoito

Leikkauksen jälkeen keskeinen hoitomuoto on seuranta, mutta tarvittaessa sairautta voidaan hoitaa myös muilla tavoin.

• Sädehoidossa korkeaenergistä säteilyä käytetään syöpäsolujen tappamiseen. Munuaissyöpäsolut eivät valitettavasti ole kovin herkkiä säteilylle. Sädehoitoa voidaan käyttää munuaissyövän oireiden, esimerkiksi kivuliaiden luustoetäpesäkkeiden, lievittämiseen.
• Solunsalpaajahoito eli sytostaattihoito on lääkehoitoa, jota käytetään syöpäsolujen tuhoamiseen. Munuaissyöpä on kuitenkin hyvin resistentti eli vastustuskykyinen perinteiselle solunsalpaajahoidolle.
• Embolisaatiota eli munuaisvaltion tukkimista voidaan käyttää hoitona laajalle edenneen ja paikallisoireita, kuten verenvuotoa ja kipua, aiheuttavaan munuaissyöpään.

Immunologiset hoidot ja muut lääkehoidot

Viime vuosina on etäpesäkkeisen munuaissyövän hoitoon tullut useita uusia lääkkeitä.

• Immunologiset hoidot tehostavat elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa syöpäsoluja vastaan. Niiden avulla voidaan hidastaa levinneen munuaissyövän etenemistä osalla potilaista. Käyttöön on tullut uusia immunologisia lääkeaineita ja uusia on kehitteillä.
• Tyrosiinikinaasiestäjillä tarkoitetaan syöpälääkkeitä, jotka estävät syövän kasvua ja leviämistä jarruttamalla syövän verisuonituksen kasvua eli ns. angiogeneesiä.
• Kasvaimen leviämistä ja jakautumista voidaan estää myös lääkkeillä, joiden vaikutus perustuu mTOR-viestintäketjun toiminnan estämiseen solun sisällä.

Uusia täsmälääkkeitä kehitetään koko ajan munuaissyövän hoitoon.