Maksasyöpä
Maksa ja maksakirroosi
Miten maksa toimii?
Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin sisäelin. Ihmisen maksa painaa 1–1,5 kg, ja se sijaitsee vatsaontelon yläosassa oikealla puolella välittömästi pallean alla miltei täysin kylkiluiden suojassa.
Maksalla on keskeinen merkitys ihmisen aineenvaihdunnassa.
Maksa muun muassa
- käsittelee suurimman osan ohutsuolesta imeytyvistä ravinteista
- säätelee, minkä verran sokeria (glukoosia), proteiinia ja rasvaa siirtyy verenkiertoon
- valmistaa sappihappoja
- hajottaa hormoneja
- varastoi vitamiineja ja rautaa
- tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja ja myrkkyjä
- tuottaa veren hyytymistekijöitä ja joitakin proteiineja.
Maksalla on tärkeä rooli veren puhdistamisessa lääkkeistä, alkoholista ja muista vahingollisista aineista.
Maksakirroosi maksasyövän aiheuttajana
Maksakirroosilla tarkoitetaan maksakudoksen kovettumista ja pysyvää arpeutumista, jolloin maksan verenkierto häiriintyy ja maksan toiminta heikkenee. Vaikea-asteinen kirroosi johtaa maksan vajaatoimintaan.
Maksakirroosin aiheuttaa pitkäkestoinen maksaan kohdistuva vaurio. Suomessa tavallisimmin maksan pitkäkestoiset vauriot johtuvat liiallisesta alkoholin käytöstä.
Alkoholin lisäksi muita maksakirroosin syitä ovat
- krooniset maksan virustulehdukset (hepatiitti B ja C)
- ylipainosta johtuva maksan rasvoittuminen
- tietyt autoimmuunitaudit.
Maksakirroosi on vakava sairaus, ja Suomessa siihen kuolee vuosittain yli 500 ihmistä.
Maksakirroosi on myös merkittävin riskitekijä maksasyövän kehittymiselle. Noin 90 % maksasyöpäpotilaista sairastaa maksakirroosia tai muuta kroonista maksasairautta. Maksakirroosin lisääntyminen ja väestön ikääntyminen todennäköisesti ovat johtaneet maksasyövän lisääntymiseen myös Suomessa.
Rasvamaksa on yleinen maksan sairaus. Aikuisväestöstä suomalaisille noin neljäsosallle kehittyy rasvamaksa. Rasvamaksa tarkoittaa sitä, että maksasoluihin kertyy rasvaa. Liiallisen rasvan kertyminen voi johtaa rasvamaksatulehdukseen ja edelleen maksakirroosin.
Maksakirroosin diagnoosi
Maksakirroosi on pitkään oireeton, joten sen diagnostiikka on hankalaa. Maksaverikokeet eivät kerro mahdollisesta kirroosista, ja ainoa varma tapa todeta tauti on ottaa koepala maksasta.
Oireita maksakirroosi aiheuttaa vasta, kun kirroosi on edennyt pitkälle ja johtanut maksan vajaatoimintaan. Tällöin oireina ovat yleistilan heikkeneminen, nesteen kertyminen vatsaonteloon tai verioksentelut.
Elintapojen muutos tukee maksan toipumista
Jos sinulla tai ystävälläsi on todettu alkoholista johtuva maksakirroosi, alkoholin käytön lopettaminen voi vielä pysäyttää maksakirroosin etenemisen. Mikäli kyseessä on ylipainon aiheuttama rasvamaksa ja maksakirroosin vaara, laihduttaminen voi myös auttaa maksaa toipumaan.
Suurentuneen maksasyöpäriskin vuoksi ultraäänitutkimus olisi suositeltavaa, ja kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin tässä asiassa. Ultraäänitutkimukseen pääsyä kannattaa kysyä omasta terveyskeskuksesta.
Jaa:
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
Lähteet:
- Munuais- ja maksaliitto. Maksa. https://www.muma.fi/#0692b96d (viitattu 29.1.2020).
- Mustajoki P. Maksakirroosi. Duodecim 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044 (viitattu 15.1.2020).
- Mustajoki P. Rasvamaksa. Duodecim 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00070 (viitattu 23.1.2020).
- Pelttari H. Maksasyöpä. Duodecim 2016. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01064 (viitattu 3.1.2020).
