Aiheenasyopa
Käyttöehdot
Maksasyövän diagnosoiminen

Maksasyövän oireet

Maksasyövän oireet eivät ole kovin selviä. Oireita ilmaantuu vasta kasvaimen levittyä maksan ulkopuolelle tai lähielimiin. Oireita ovat ylävatsan tai oikean kylkikaaren seudun jatkuva kipu ja täyttymisen tunne. Taudin edetessä voi esiintyä ruokahaluttomuutta ja laihtumista. Kuumeilu ja keltaisuus tulevat kasvaimen ollessa laajemmalle levinnyt tai kasvaimen nekroosicloseNekroosiKudoskuolio.vaiheessa. Ylävatsassa voi tuntea kookkaan kyhmyn.

Maksasyövän varhaisvaiheissa ei ehkä ole minkäänlaisia oireita. Tämän vuoksi lääkärit saattavat suositella rutiininomaisia ultraäänitutkimuksia ja verikokeita, jos potilaalla on tavallista suurempi maksasyövän riski.

Diagnoosi

Kun epäillään maksasyöpäcloseSyöpäSyöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla.ä, kuvantamistutkimusten avulla voi tutkia, onko kyseessä yksi kasvaincloseKasvainEpänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi.  vai useampia sekä määrittää kasvainten koko, määrä ja sijainti.

Maksasyövän diagnosoimiseen käytettyjä kokeita ja menetelmiä ovat:

  • Kaiku- eli ultraäänitutkimus: Tässä tutkimuksessa äänen avulla tuotetaan kuvia sisäelimistä, esimerkiksi maksasta. Ultraäänitutkimus on kivuton, ja se kestää yleensä alle puoli tuntia. Ultraäänitutkimuksen avulla selvitetään kasvaimen muoto, koostumus ja rakenne.

  • Tietokonetomografiatutkimus: Tässä tutkimuksessa röntgensäteiden avulla tuotetaan poikkileikkauskuvia elimistöstä. Voidaan tehdä myös tutkimus, jota kutsutaan tietokonetomografia-angiografiaksi (TT-angiografia). Siinä maksan verisuoniin ruiskutetaan varjoainetta ja röntgensäteiden avulla seurataan varjoaineen kulkua maksan verisuonten läpi. Lähes tunnin kestävä TT-angiografiatutkimus antaa yksityiskohtaista tietoa maksakasvainten määrästä ja sijainnista.

  • Magneettikuvaus (MK): Magneettikuvauksessa kuvat syntyvät magneettikentän ja radioaaltojen avulla. Joskus kuvauksessa käytetään myös varjoainetta. Tutkimus kestää noin 15 minuutista tuntiin. Uudet magneettikuvauslaitteet pystyvät näyttämään kuvia sappiteistä, sekä maksan valtimoista ja laskimoista.

  • Maksan biopsiacloseBiopsiaBiopsia on lääketieteellinen tutkimus, jossa elimistöstä irrotetaan eläviä soluja tai kudoksia mikroskooppista tutkimusta varten. Kudoksia yleensä analysoidaan kemiallisesti.: Tässä toimenpiteessä maksasta otetaan kudosnäyte, joka tutkitaan mikroskoopilla. Lääkäri saattaa käyttää ohutta neulaa tai laparoskooppia eli vatsaontelotähystintä näytteen ottamiseen.

  • Verikokeet: Maksasyövän havaitsemiseksi lääkärit tarkistavat joskus verikokeen avulla, onko veressä alfafetoproteiinia (AFP). Verikoe ei ole kuitenkaan täysin luotettava, koska kaikki pahanlaatuiset kasvaimet eivät tuota alfafetoproteiinia, ja ne jotka tuottavat sitä, saattavat olla edenneet jo pitkälle ennen kuin AFP-pitoisuus suurenee. Lisäksi myös muuntyyppiset syövät ja jopa jotkut muut kuin syöpämäiset maksasairaudet saattavat suurentaa AFP-pitoisuutta.

Monien syöpien tavoin maksasyövän varhainen tunnistaminen voi säästää potilaan elämän. Valitettavasti maksasyöpä ei yleensä aiheuta oireita varhaisvaiheessa, minkä vuoksi suurimmalla osalla potilaista (noin 60-70 %) sairaus on diagnoosihetkellä kohtalaisesti tai pitkälle edenneessä vaiheessa.



A A A A A A

Muuta tekstin kokoa