Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Eturauhassyöpä

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyöpään ei ole yhtä kaikille sopivaa hoitoa. Hoitopäätökseen vaikuttavat monet itse sairauteen liittyvät ja psykologiset tekijät, kuten 

  • hoidon tarve
  • syövän riskiryhmäluokitus ja levinneisyysaste
  • henkilökohtainen tilanne
  • halukkuus saada tiettyä hoitoa sen riskien ja hyötyjen ja omien tuntemusten perusteella.

 

Kun syöpä on rajoittunut ainoastaan eturauhasen sisään, hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, leikkaus, sädehoito ja joskus hormonaalinen hoito.

Eturauhassyövän hoitovaihtoehtoja

Seuranta

Seuranta

Leikkaushoito

Leikkaushoito

Ulkoinen sädehoito

Ulkoinen sädehoito

Sisäinen sädehoito

Sisäinen sädehoito

Hormonihoito

Hormonihoito

Aktiivinen seuranta pienen riskin potilailla

Aktiivinen seuranta on varteenotettava vaihtoehto niille miehille, jotka eivät halua tai tarvitse välitöntä leikkausta tai sädehoitoa.

 

Tänä aikana potilas on tarkassa seurannassa ja viitteet eturauhassyövän etenemisestä pystytään havaitsemaan ajoissa. PSA-pitoisuuden määritys verestä ja peräsuolen kautta tehtävä eturauhastutkimus tehdään yleensä säännöllisin väliajoin. Tässä yhteydessä voidaan eturauhasesta ottaa myös koepaloja. Hoidon aloittamista harkitaan, jos ilmenee oireita tai tutkimukset osoittavat syövän edenneen.

 

Aktiiviseuranta soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa

 

  • Gleasonin pisteet ovat matalat (≤ 6)
  • PSA-arvo on matala
  • syöpä on varhaisvaiheessa
  • syöpäkudosta on todettu vähäinen määrä koepalasta.

 

Myös potilaan toiveet huomioidaan sekä hoidoista mahdollisesti aiheutuvat haitat kuten potenssi- ja virtsaamisongelmat.

 

Seuranta voi olla hyvä vaihtoehto myös iäkkäämmille miehille, joilla syövän ei oleteta vaikuttavan elämänlaatuun eikä elinajan ennusteeseen. Lääkäri saattaa lisäksi suositella hoidon lykkäämistä, jos potilaalla on samaan aikaan muita vakavia sairauksia. Näin pyritään välttämään hoidon mahdollisesti aiheuttamat komplikaatiot.

Leikkaushoitoa avustaa usein robotti

Eturauhassyövän leikkaushoidossa (prostatektomia) eturauhanen poistetaan kokonaan tai osittain. Jos syöpä on varhaisvaiheessa eli rajoittunut eturauhasen alueelle, tehdään yleensä eturauhasen poistoleikkaus. Tässä yhteydessä poistetaan koko eturauhanen sekä rakkularauhaset. Jos kyseessä on paikallisesti edennyt tai uusiutunut syöpä, hoitona saatetaan käyttää muita kirurgisia toimenpiteitä.

 

Leikkaus voidaan tehdä avoleikkauksena, tähystysleikkauksena tai leikkausrobotin avulla. Tähystysleikkauksissa alavatsaan tehdään pienemmät viillot kuin avoleikkauksessa. Näiden pienten aukkojen kautta elimistöön viedään kamera ja kirurgiset välineet, ja voidaan suorittaa eturauhasen poisto.

 

Nykyään tähystysleikkaus tehdään usein robottiavusteisena. Siinä kirurgi käyttää kameran ja instrumenttien ohjaamiseen robottia. Robottiavusteisten leikkausten määrä on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana, sillä niissä on nopeampi toipumisaika kuin avoleikkauksissa.

 

Hermot säästävässä eturauhasen poistoleikkauksessa eturauhanen poistetaan pyrkien säästämään eturauhasen pinnalla kulkevat erektiota säätelevät hermot. Jos syöpä on levinnyt eturauhasen ulkopuolelle, hermoja ei voi välttämättä leikkauksessa säästää. Hermot säästävä toimenpide on paras mahdollisuus erektiotoiminnon säilyttämiseen.

 

Ulkoinen sädehoito hävittää syöpäsolut säteilyllä

Sädehoidon tarkoitus on hävittää syöpäsolut ja ympäröivää kudosta niihin kohdistetulla radioaktiivisella säteilyllä.

 

Ulkoinen sädehoito on yleisin sädehoidon muoto. Kuvantamisohjauksessa säteet voidaan kohdistaa eturauhasessa sijaitsevien syöpäsolujen alueelle. Kohdennuksessa käytettävien kultajyvien avulla voidaan vähentää suoleen ja virtsarakkoon kohdistuvia vaurioita.

 

Intensiteettimuokatussa sädehoidossa voidaan säädellä säteilymääriä. Näin pystytään kohdentamaan eturauhaseen suunnattu säteily paremmin ja suojaamaan lähellä olevia elimiä, kuten virtsarakkoa ja peräsuolta. Menetelmiä pyritään parantamaan koko ajan.

 

Hoidon suunnittelu sädehoidossa on aiempaa tarkempaa ja tehokkaampaa, joten riski ympäröivän kudoksen vaurioitumiseen on pienempi.

 

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että leikkaushoidon jälkeen erektiohäiriöitä ilmenee välittömästi, mutta joillakin tilanne paranee ajan myötä. Sädehoidossa puolestaan alkutilanne voi olla parempi, mutta erektiohäiriöitä ilmaantuu vähitellen 5 vuoden kuluessa ulkoisesta sädehoidosta noin puolelle potilaista.

 

Kudoksensisäinen sädehoito viedään rauhasen sisälle

Pienen annosnopeuden sädehoidossa (LDR-brakyterapia) eturauhasen sisään asetetaan pieniä jyväsiä, jotka sisältävät radioaktiivista isotooppia. Kudoksen sisäisessä sädehoidossa hyödynnetään huolellista ja tarkkaa paikannusta, jotta jyväset saadaan asetettua oikeisiin kohtiin. Toimenpidettä seuraavina kuukausina jyväsistä lähtevä säteily ulottuu niiden välittömään ympäristöön ja tappaa eturauhassyöpäsolut. Radioaktiivinen aines hajoaa ajan kuluessa, ja jäljelle jääneet jyväset ovat vaarattomia.

 

Suuren annosnopeuden kudoksensisäinen sädehoito (HDR-brakyterapia) on uudempi hoitomuoto. Siinä eturauhasen sisään viedään neuloja, joihin annostellaan suuriannoksinen säteilylähde. Hoito voidaan antaa 1–4 hoitokertana.

 

Hormonihoito estää testosteronin muodostusta

Eturauhassyöpäsolujen kasvua ajaa pääasiassa miessukupuolihormoni eli testosteroni, joten eturauhassyövän hoidossa pyritään usein vaikuttamaan sen tuotantoon ja toimintaan.

 

Hormonihoidon (endokriininen hoito) tarkoituksena on estää testosteronin muodostus tai estää sen vaikutus eturauhassoluissa. Hormonihoidolla on tärkeä rooli levinneen eturauhassyövän hoidossa, mutta sitä käytetään myös ennen paikallishoitoa tai sen aikana tai jälkeen.

 

Suurin osa eturauhaskasvaimen soluista reagoi testosteronin puutteeseen. Eturauhassyöpä voi kuitenkin edetä huolimatta testosteronia alentavista lääkehoidoista. Sairauden edetessä tähän vaiheeseen sitä kutsutaan kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi. Kastraatioresistentissä vaiheessa eturauhassyöpä on usein lähettänyt etäpesäkkeitä.

 

Testosteronin puute aiheuttaa huomattavia haittavaikutuksia lähes kaikille miehille. Haittavaikutukset vaihtelevat kuumista aalloista ja luuntiheyden heikkenemisestä anemiaan, painonnousuun ja erektiohäiriöihin.

 

Hormonihoidolle löytyy erilaisia muotoja

  • Kivesten poistoleikkaus on tehokas ratkaisu testosteronin vapautumisen estoon. Koska kyseessä on pysyvä ja peruuttamaton toimenpide, useimmat miehet valitsevat mieluummin lääkehoidon. Leikkauksesta toipuminen on tavallisesti nopeaa.
  • LHRH eli luteinisoivaa hormonia vapauttava hormoni on yksi tärkeimmistä hormoneista, joita elimistö erittää ennen testosteronin muodostusta. LHRH:n vapautumisen esto LHRH-agonistien (GnRH-agonistit) avulla on yksi yleisimmistä hormonihoidon muodoista eturauhassyövässä. LHRH-agonistien käytön ensimmäisten viikkojen aikana testosteronipitoisuus nousee väliaikaisesti, mistä voi aiheutua luustokivun lisääntymistä ohimenevästi. Tästä voi aiheutua monenlaisia oireita, kuten luustokipuja.
  • LHRH-antagonistit (GnRH-antagonistit) estävät LHRH:n testosteronituotantoa stimuloivan vaikutuksen aiheuttamatta kuitenkaan testosteronipitoisuuden äkillistä lisääntymistä hoidon alkuvaiheessa.
  • Antiandrogeeniset lääkkeet auttavat estämään testosteronin vaikutuksen eturauhasen syöpäsoluissa. Antiandrogeeni liitetään usein LHRH-agonistiin ehkäisemään hoidon alkuvaiheessa ilmenevää testosteronipitoisuuden voimakasta kasvua ja siitä aiheutuvia oireita. Antiandrogeenit yksin käytettynä aiheuttavat vähemmän seksuaalihäiriöitä kuin LHRH-agonistit.

 

Levinneen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon on tullut toisen polven antiandrogeeneja, jotka estävät entistä tehokkaammin androgeenisignalointireitin toimintaa.

 

Ensivaiheen hormonihoito menettää tehoaan vuosien kuluessa. Hormoneille herkät solut eivät kuitenkaan häviä kokonaan, joten toisen linjan hormonaalisilla hoidoilla voidaan tällöin estää syövän leviämistä.

 

Testosteronia vapautuu myös munuaisten yläpuolella sijaitsevista lisämunuaisista. Jos on tärkeää eliminoida kaikki testosteroni, kirurgiseen tai lääkkeelliseen kastraatioon voidaan liittää antiandrogeeni, joka estää lisämunuaisperäisten androgeenien toimintaa. Tästä hoidosta käytetään muun muassa nimitystä maksimaalinen androgeeniblokadi (MAB).

 

Luuntiheys voidaan mitata ennen hormonihoidon aloittamista ja sen jälkeen. Kastraatio aiheuttaa luuntiheyden heikkenemistä ja luunmurtumariskin, jonka ehkäisyyn on saatavilla lääkkeitä.

 

Radioisotooppihoitoa levinneen syövän luukipuihin

Kun syöpä leviää luustoon, se voi aiheuttaa kipua, luuston heikkenemistä ja murtumia. Luustoon levinnyt syöpä voi aiheuttaa myös liikkumisvaikeuksia, ryhtiongelmia ja tunnottomuutta. Eturauhassyövän etäpesäkkeiden hoitoon käytetyt radioisotoopit kohdistavat vaikutuksensa luuhun ja syöpäkudokseen ja voivat lievittää kipua usealla alueella samaan aikaan.

 

Radioaktiivisten radioisotooppihoitojen (strontium, samarium, radium-223) on osoitettu lievittävän syövän etäpesäkkeiden aiheuttamaa kipua. Radium-223:n on osoitettu pidentävän myös elinaikaa.

 

Solunsalpaajahoito lievittää oireita

Solunsalpaajilla eli sytostaatteilla pyritään tuhoamaan syöpäsolut tai estämään niiden kasvu. Aiemmin solunsalpaajia käytettiin vain oireiden lievittämiseen pitkälle edenneen tai levinneen syöpäsairauden yhteydessä. Solunsalpaajien on osoitettu myös pidentävän elinaikaa kastraatioresistentin taudin hoidossa.

 

PSA-pitoisuuksia seurataan hoitojen jälkeen

Paikallishoidon jälkeen PSA-arvon määritys on yleisesti hyväksytty apuväline arvioitaessa eturauhassyövän etenemistä. Kun eturauhassyöpä todetaan ensimmäisen kerran, syöpäsolut hävitetään leikkaus- tai sädehoidolla. Osa syöpäsoluista saattaa kuitenkin päästä leviämään hoidettavan alueen ulkopuolelle ennen kuin ne saadaan tuhottua. Nämä solut alkavat jossain vaiheessa lisääntyä ja tuottaa niin paljon PSA:ta, että se näkyy jälleen laboratoriokokeissa.

 

Jos PSA-arvo suurentuu, lääkäri saattaa suositella hoidon aloittamista. Kannattaa muistaa, että PSA-arvo on vain yksi tekijä, jonka perusteella hoidonjälkeistä ennustetta arvioidaan. Syövän aggressiivisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös syövän alkuperäinen levinneisyys, diagnoosia edeltävä PSA-arvo, yleinen terveydentila ja potilaan ikä sekä PSA-arvon nousunopeus.

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

image

Eturauhassyövän oireet ja diagnoosi

Eturauhassyöpä ei aina aiheuta oireita. Eturauhassyövän merkit huomataan usein ensimmäisenä lääkärin rutiinitarkastuksessa.

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Johansson R. Sädehoito. Duodecim 30.5.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01078 (viitattu 4.3.2020).
  • Kudoksen sisäinen sädehoito. https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/syopataudit/syopapotilaan-hoitopolut/eturauhassyopapotilaan-hoitopolku/sadehoito/Sivut/Kudoksen-sisainen-sadehoito.aspx (viitattu 4.3.2020).
  • Käypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja SuomenUrologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim, 2014 (viitattu 3.3.2020). Saatavilla internetissä:www.kaypahoito.fi.
  • Käypä hoito. Eturauhassyövän endokriininen hoito. Duodecim 24.3.2014. (viitattu 4.3.2020)
  • Parker et al. Alpha Emitter Radium-223 and Survival in Metastatic Prostate CancerNew England Journal of Medicine 2013.
  • Saarelma O. Eturauhassyöpä. Duodecim 27.1.2020. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00210 (viitattu 3.3.2020).
  • Suomen syöpäpotilaat. Eturauhassyöpäpotilaan opas, 2014.
  • Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Eturauhassyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/ (viitattu 5.3.2020).