Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Munuaissyöpä

Munuaissyövän oireet ja diagnoosi

Munuaissyövän varhainen havaitseminen ei ole helppoa, koska sen varhaisvaiheesta ei ole selviä merkkejä.


Munuaissyövän mahdollisia oireita ovat:
 

  • veri virtsassa
  • kylkikipu
  • möykky tai kova kohta kylkikaaren alapuolella
  • uupumus; epätavallinen väsymyksen tunne
  • pitkitynyt kuume, joka ei liity flunssaan, influenssaan tai tulehdukseen
  • laihtuminen.
     

Nämä oireet eivät liity erityisesti munuaissyöpään. Kaikki yllä mainitut oireet ovat yleisiä monissa eri elimistön tiloissa ja sairauksissa, eivätkä ne aina viittaa vakavaan sairauteen. Jos sinulla on kuitenkin jokin tai useita näistä oireista, ota yhteyttä lääkäriin, sillä ne voivat olla merkkejä munuaissyövästä tai jostakin muusta sairaudesta.


Suuri osa munuaissyövistä havaitaan oireettomana sattumalöydöksenä muiden syiden vuoksi tehdyssä kuvantamistutkimuksessa.

 

Munuaissyövän mahdollisia oireita

Veri virtsassa

Veri virtsassa

Kylkikipu

Kylkikipu

Möykky tai kova kohta kylkikaaren alapuolella

Möykky tai kova kohta kylkikaaren alapuolella

Uupumus; epätavallinen väsymyksen tunne

Uupumus; epätavallinen väsymyksen tunne

Pitkittynyt kuume, joka ei liity flunssaan, influenssaan tai tulehdukseen

Pitkittynyt kuume, joka ei liity flunssaan, influenssaan tai tulehdukseen

Laihtuminen

Laihtuminen

Toteaminen kuvantamistutkimuksilla

Munuaissyövän diagnosointi perustuu pääasiassa erilaisiin kuvantamismenetelmiin. Tärkeimmät tutkimukset ovat kaiku- eli ultraäänitutkimus ja vatsan alueen tietokonekerroskuvaus (tietokonetomografia, TT). Munuaissyövälle ei ole mitään seulontaverikoetta.


Kaiku- eli ultraäänitutkimus
Munuaisten ultraäänikuvauksella saadaan hyvä kuva munuaiskasvaimen koosta ja sijainnista. Usein jo kaikukuvaus on riittävä selvitys kasvaimen toteamiseksi.

 

Tietokonekerroskuvaus (TT- tai CT-kuvaus)

TT-kuvaus on aiheellinen, jos diagnoosi jää epäselväksi ultraäänitutkimuksen perusteella. TT-kuvauksen perusteella pystytään arvioimaan kasvaimen levinneisyyttä lähiympäristöön, verisuoniin, imusolmukkeisiin, aivoihin tai elimistön muihin osiin.

 

Magneettikuvaus (MK)

Tässä kuvantamismenetelmässä hyödynnetään voimakkaita magneettikenttiä tuottamaan poikkileikkauskuvia elimistöstä ja sisäelimistä, kuten munuaisista. Se ei perustu ionisoivaan säteilyyn.


Kun kuvantamistutkimuksissa ei ole saatu lopullisia vastauksia hoitopäätöksen tekemistä varten, apuna munuaiskasvainten diagnosoinnissa voidaan käyttää ohutneulabiopsiaa. Sitä käytetään toisinaan tutkittaessa etäpesäkkeiksi epäiltyjä muutoksia.

 

Munuaissyövän laboratoriotutkimukset

Luotettavaa diagnostista laboratoriotutkimusta munuaissyöpään ei ole löydetty, mutta seuraavia laboratoriotutkimuksia voidaan käyttää tukemaan diagnostiikkaa ja selvittämään elimistön toimintaa.

  • Virtsa-analyysi: Yleinen varhaisvaiheen löydös on veri virtsanäytteessä. Verivirtsaisuuteen voi kasvaimen lisäksi olla monia muitakin syitä, minkä vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia.
  • Verikokeet: Laboratoriotutkimuksissa todetaan usein korkea lasko ja matala hemoglobiini, eli anemia.

 

Levinneisyysasteet

Munuaissyövän diagnoosin yhteydessä tehdään tutkimuksia syövän levinneisyyden selvittämiseksi. Syövän levinneisyyden tunteminen on ratkaisevan tärkeää hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Munuaissyövän TNM-luokituksessa kasvain luokitellaan koon ja levinneisyyden mukaan:

  • T = tuumori kuvaa kasvaimen tunkeutumista ympäristöönsä.
  • N = node kuvaa etäpesäkkeiden esiintymistä imusolmukkeissa.
  • M = metastaasi eli etäpesäke kuvaa kasvaimen levinneisyyttä muihin elimiin.


Munuaissyöpä jaotellaan TNM-luokituksen pohjalta vielä levinneisyysasteisiin 1–4. Esimerkiksi levinneisyysasteessa T1 kasvain on kooltaan 7 cm tai sitä pienempi, eikä se ole levinnyt munuaisen ulkopuolelle. Levinneisyysasteessa T4 emokasvain on kasvanut laajalti munuaisen ulkopuolelle.

 

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Raitanen M. Terveyskirjasto Duodecim. Munuaissyöpä. htps://www.terveyskirjasto.fi/dlk00631 (viitattu 6.3.2024)
  • Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Munuaissyöpä. htps://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/munuaissyopa-2/ (viitattu 6.3.2024)
  • Seppä K, Tanskanen T, Heikkinen S et al. Suomen syöpärekisteri, Syöpä 2021. Julkaistu 2023. htps://syoparekisteri.fi/assets/files/2023/05/Syopa_2021_final_31052023.pdf (viitattu 6.3.2024)
  • Sunela K. Munuaissyöpä. Potilaan opas. Julkaistu 2021. htps://www.syopapotilaat.fi/opas/munuaissyopapotilaan-opas/ (viitattu 6.3.2024)
  • Nefroblastooma (Orphanet). Duodecim Terveyskirjasto. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01488 (viitattu 6.3.2024)
  • Von Hippel-Lindaun tauti (Orphanet). Terveyskirjasto Duodecim. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01629 (viitattu 6.3.2024)
  • Birt-Hogg-Duben syndrooma (Orphanet). Terveyskirjasto Duodecim. htps://www.terveyskirjasto.fi/orp01732 (viitattu 6.3.2024)
  • Tomlinson et al. Germline mutations in FH predispose to dominantly inherited uterine fibroids, skin leiomyomata and papillary renal cell cancer. Nat Genet. 2002; 30(4): 406-109. htps://www.nature.com/articles/ng849z (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Miten munuaistauti todetaan? htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/tietoa-munuaistaudeista/miten-munuaistauti-todetaan (viitattu 6.3.2024)
  • Syöpäjärjestö. Kaikki syövästä. Syövän toteaminen ja tutkimukset htps://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/mika-on-syopa/syovan-toteaminen-ja-tutkimukset/ (viitattu 6.3.2024)
  • Saarelma O. Verivirtsaisuus. Terveyskirjasto Duodecim. 25.3.2022. htps://www.terveyskirjasto.fi/dlk00341 (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Munuaisten rakenne ja tehtävät. htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/tietoa-munuaistaudeista/munuaisten-rakenne-ja-teht%C3%A4v%C3%A4t (viitattu 6.3.2024)
  • Terveyskylä. Mitä dialyysi on? htps://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/dialyysihoito/mit%C3%A4-dialyysi-on (viitattu 12.3.2024)