Kilpirauhassyöpä
Kilpirauhassyövän oireet ja diagnoosi
Kilpirauhassyöpä ilmenee kyhmynä kaulassa
On hyvä muistaa, että kilpirauhasen kyhmyt ovat yleisiä, ja tunnusteltavissa olevia kyhmyjä todetaan jopa joka kymmenenneltä suomalaiselta. Valtaosa kilpirauhasen kyhmyistä on kuitenkin hyvänlaatuisia, eivätkä ne liity syöpään.
Kilpirauhassyöpä ilmenee lähes aina pelkkänä kilpirauhasen seudun kyhmynä. Pääsääntöisesti se kasvaa varsin hitaasti. Kyhmy ei yleensä arista eikä muitakaan oireita ole. Joskus kyhmyssä voi kuitenkin tuntua kipua tai kaulan tunnustelussa se voi aristaa.
Syöpä yleensä todetaan varsin varhain, koska kyhmy tuntuu ja näkyy jo aikaisessa vaiheessa. Joskus syöpä ehtii levitä ympäristöön ja todetaan, kun tutkitaan suurentunutta kaulan alueen imusolmuketta.
Miten kilpirauhassyöpää todetaan?
Mikäli kaulalta löytyy kyhmy, joka vaatii tarkempaa tutkimusta, ensimmäisenä tutkimuksena on yleensä ultraäänitutkimus. Koska kilpirauhasen ultraäänitutkimus ei yksinään erota pahanlaatuista kasvainta hyvänlaatuisesta, yleensä se yhdistetään ohutneulanäytteen ottoon.
Ultraäänitutkimus
Ultraäänitutkimus antaa käsityksen kyhmyn rakenteesta, ja se voi antaa vihjeen kyhmyn hyvän- tai pahanlaatuisuuden suuntaan, mutta lopullisen diagnoosin tekeminen edellyttää solunäytettä kilpirauhasesta.
Ohutneulanäyte
Kilpirauhasesta ohuen neulan avulla otettu imusolunäyte antaa tarkempaa tietoa kilpirauhasen kyhmystä. Näytteenotto on lähes kivuton pistos. Onnistuessaan teknisesti ohutneulanäyte on yleensä luotettava tutkimus etenkin kilpirauhasen papillaarisessa ja medullaarisessa syöpämuodoissa.
Kudosnäyte
Kilpirauhasen follikulaarisissa kasvaimissa ero hyvän- ja pahanlaatuisuuden välillä ei yleensä selviä yksinomaan ohutneulatutkimuksella, ja siksi potilaalta yleensä otetaan tämän lisäksi suurempi koepala kyhmystä. Samalla voidaan poistaa kokonaan se kilpirauhaslohko, jossa kyhmy on sijainnut.
