Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Eturauhassyöpä

Eturauhassyövän oireet ja diagnoosi

Eturauhassyöpä ei aina aiheuta oireita. Eturauhassyövän merkit huomataan usein ensimmäisenä lääkärin rutiinitarkastuksessa.

 

Joillakin eturauhassyöpä saattaa ilmetä muutoksina virtsaamisessa tai sukupuolitoiminnoissa.  Tällaisia oireita ovat esimerkiksi

 

  • tihentynyt virtsaamistarve, etenkin öisin
  • vaikeudet virtsaamisen aloittamisessa tai pidättämisessä
  • heikko tai katkeileva virtsasuihku
  • kipu tai polttelu virtsaamisen yhteydessä
  • erektiovaikeudet
  • kivulias siemensyöksy
  • veri virtsassa tai siemennesteessä
  • toistuva kipu tai jäykkyys alaselässä, lantion alueella tai reisien yläosassa.

 

Oireet voivat olla merkki myös jostain muusta sairaudesta, kuten eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta, joten oireiden syy tulee tutkia tarkoin.

 

Eturauhassyövän oireita

Tihentynyt virtsaamistarve

Tihentynyt virtsaamistarve

Vaikeudet virtsaamisen aloittamisessa tai pidättämisessä

Vaikeudet virtsaamisen aloittamisessa tai pidättämisessä

Heikko tai katkeileva virtsasuihku

Heikko tai katkeileva virtsasuihku

Kipu tai polttelu virtsaamisen yhteydessä

Kipu tai polttelu virtsaamisen yhteydessä

Erektiovaikeudet

Erektiovaikeudet

Kivulias siemensyöksy

Kivulias siemensyöksy

Veri virtsassa tai siemennesteessä

Veri virtsassa tai siemennesteessä

Toistuva kipu tai jäykkyys alaselän, lantion tai reisien alueella

Toistuva kipu tai jäykkyys alaselän, lantion tai reisien alueella

Koepala vahvistaa eturauhassyövän diagnoosin

Alustavissa tutkimuksissa lääkäri tunnustelee virtsarakkoa peräsuolen kautta. Lisäksi tutkitaan virtsa sekä otetaan verikokeita. Yleensä eturauhassyöpä diagnosoidaan tutkimalla koepalasta otettuja soluja mikroskoopin avulla. Eturauhasessa on useanlaisia soluja, ja jokaisella niistä on oma roolinsa eturauhasen kehittymisessä, rakenteessa ja toiminnassa.

 

Patologit määrittävät koepalojen perusteella syövän luokituksen. Hoitoa koskevat jatkopäätökset tehdään juuri riskiluokittelun perusteella.

 

Kasvaimen aggressiivisuuden luokitus Gleason-pisteillä

Gleasonin luokituksessa tutkitaan koepalasta kasvaimen yksittäisiä rauhasrakenteita ja niiden yksityiskohtia. Rauhasrakenteet arvioidaan asteikolla 3–5. Patologi määrittää koepalasta yleisimmin ja toiseksi yleisimmin löytyvien rauhasrakenteiden perusteella pisteet. Gleasonin pisteet muodostuvat näiden summasta (6–10).

 

  • Pienet Gleasonin pisteet (alle 7) tarkoittaa yleensä sitä, että syöpä on vähemmän aggressiivinen.
  • Gleasonin pisteet 8–10 viittaavat yleensä aggressiiviseen syöpämuotoon.

 

PSA-pitoisuus kertoo syöpäriskistä

PSA eli prostataspesifinen antigeeni on proteiini, jota tuottavat sekä normaalit että pahanlaatuiset eturauhassolut. PSA-pitoisuus voi lisääntyä, kun kyseessä on

 

  • eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu
  • eturauhastulehdus
  • eturauhassyöpä.

 

Pitoisuudessa ei ole mitään tiettyä rajaa, joka viittaisi selvästi syöpään, joten hoitopäätöksiä ei tehdä pelkästään PSA-mittausten perusteella. Eturauhassyövän diagnoosi varmistetaan biopsian eli eturauhasesta otettavan koepalan avulla. Tämän jälkeen laaditaan riskiarvio PSA arvojen osalta: pieni, keskisuuri, suuri.

 

Jos PSA-arvo on

 

  • < 10 μg/l, riski on pieni
  • 10–20 μg/l, tulos viittaa keskisuureen riskiin
  • > 20 μg/l, riski on suuri.

 

Eturauhassyövän levinneisyysasteet

Diagnoosivaiheessa syövän levinneisyysaste määritellään sen perusteella, miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt. Määrittelyssä käytetään yleensä TNM-luokitusta.

 

  • T-luokan vaihteluväli on 1–4 riippuen siitä, onko kasvain hyvin paikallinen ja rajoittunut vain eturauhaseen (1) vai onko se kiinnittynyt tai levinnyt muihin elimiin (4).
  • N-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko kasvain levinnyt imusolmukkeisiin.
  • M-luokka on joko 0 tai 1 riippuen siitä, onko syöpä levinnyt eturauhasen ulkopuolelle muihin kudoksiin, kuten luustoon tai keuhkoihin.

 

Levinneisyyden ja riskiryhmäluokittelun avulla lääkäri voi arvioida syövän ennustetta ja eri hoitovaihtoehtoja.

 

Eturauhassyövän riskiryhmäluokitus

Paikallisen eturauhassyövän riskiryhmäluokitusta arvioidessaan lääkäri ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten

 

  • syövän erilaistumisaste (Gleason-pisteet)
  • PSA-pitoisuus ja PSA:n nousunopeus
  • syövän levinneisyys eli miten suuri kasvain on ja miten laajalle syöpä on levinnyt (TNM-luokka).

 

Jos syöpä kuuluu pienen riskin ryhmään (pieni koko, paikallinen, alhaiset Gleason-pisteet, pieni PSA-pitoisuus), paranemisprosentti on erittäin hyvä. Tässä vaiheessa syöpä voidaan usein parantaa tavanomaisilla hoitotoimenpiteillä, kuten leikkaus tai sädehoito, joilla pyritään poistamaan tai hävittämään kaikki pahanlaatuiset solut.

 

Eturauhassyövän etäpesäkkeet

Syöpäsolut voivat levitä imusuonijärjestelmän ja/tai verenkierron kautta eturauhasen ulkopuolelle ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja.

 

Yleisin etäpesäkealue on luusto, mutta syöpä voi levitä myös keuhkoihin, maksaan, aivoihin ja muihin elimiin. Vaikka syöpä leviäisikin elimistön muihin osiin, on kyseessä silti yhä eturauhassyöpä. Syöpää ei voi enää tässä vaiheessa parantaa, mutta se on yhä hoidettavissa.

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

image

Eturauhanen ja siihen liittyvät sairaudet

Mitä enemmän tiedämme eturauhasen normaalista kehityksestä, toiminnasta ja sijainnista, sitä paremmin ymmärrämme, miten eturauhassyöpä kehittyy ja vaikuttaa elämään ajan myötä – joko syövän etenemisen tai hoitojen vuoksi.

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Käypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja SuomenUrologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim, 2014 (viitattu 3.3.2020). Saatavilla internetissä:www.kaypahoito.fi.
  • Prostate Cancer Foundation Norway. http://prostatakreftstiftelsen.no/pcf_eng (viitattu 9.3.2020)
  • Saarelma O. Eturauhassyöpä. Duodecim 27.1.2020.https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00210 (viitattu 3.3.2020).
  • Suomen syöpäpotilaat. Eturauhassyöpäpotilaan opas, 2014.
  • Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Eturauhassyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/eturauhassyopa/ (viitattu 5.3.2020).