Bayer Logo Bayer Logo Bayer Logo

Kilpirauhassyöpä

Tietoa kilpirauhasesta

Kilpirauhanen on elintärkeä kaulalla sijaitseva elin. Kilpirauhanen valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja, jotka vaikuttavat muun muassa

 

  • aineenvaihduntaan
  • kehon lämmönsäätelyyn
  • yleiseen vireystilaan ja mielialaan.

 

Kilpirauhasen sijainti ja rakenne

Kilpirauhanen sijaitsee nielun alaosassa, henkitorven edessä, ja se koostuu kahdesta rauhaslohkosta. Toinen lohko on nielun oikealla ja toinen vasemmalla puolella. Rauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi, aikuisen ihmisen kilpirauhanen painaa noin 20 grammaa.

 

Kilpirauhanen sijaitsee nielun alaosassa, henkitorven edessä.

Kilpirauhanen on hormonitehdas

Kilpirauhasen pääasiallinen tehtävä on tuottaa hormoneja:

 

  • kilpirauhashormoneja eli tyroksiinia (T4) sekä trijodityroniinia (T3)
  • kalsitoniinia, joka osallistuu kalsium–fosfori-aineenvaihdunnan säätelyyn.

 

Kilpirauhanen tuottaa tyroksiini-nimistä hormonia, jota tarvitaan elimistön normaaliin toimintaan. Tämän hormonin eritystä säätelee puolestaan aivolisäkkeestä erittyvä tyreotropiini (TSH)-niminen hormoni. Jos kilpirauhasen tyroksiinin tuotanto vähenee, aivolisäkkeen TSH-tuotanto lisääntyy, koska se pyrkii piiskaamaan tyroksiinia kilpirauhasesta. Veren korkea tyroksiinipitoisuus aiheuttaa puolestaan alhaisen TSH-erityksen.

 

Kalsitoniini on kilpirauhasen erittämä hormoni, jonka tuotanto lisääntyy, kun veren seerumin kalsiumarvot kasvavat. Kalsitoniini vähentää veren kalsiumpitoisuutta edistämällä sen varastoitumista luustoon. Luustossa on sekä luuta muodostavia soluja (osteoblasteja) että luuta hävittäviä soluja (osteoklasteja). Kalsitoniini lisää luuta muodostavien osteoblastien määrää ja vähentää luuta hävittävien solujen eli osteoklastien aktiivisuutta.

 

Jaa:

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

Kilpirauhassyövän syyt ja riskitekijät

Kilpirauhassyövän syyt ja riskitekijät

Kilpirauhassyövän syyt ja synty tunnetaan melko huonosti. Naiset sairastavat kilpirauhassyöpää selvästi yleisemmin kuin miehet.

image

Testaa syöpäsi

Syöpäkasvaimiin kohdistuvat geenitestit ovat tulleet mukaan syövänhoidon diagnostiikkaan. Tutkimalla kasvaimen omaa genomia voidaan tuottaa aiempaa yksilöllisempää hoitoa.

image

Kun saat tietää syövästä

Syöpädiagnoosi on aina voimakas järkytys. Henkistä selviytymistä ja hoidon onnistumista auttaa, kun hankkii tietoa omasta sairaudestaan ja osallistuu aktiivisesti hoitoprosessiin.

Lähteet:

  • Dorit N et al. The activity of peptides of the calcitonin family in bone. Physiol Rev 99: 781–805, 2019.
  • Eskelinen S. Tyreotropiini. Duodecim 2016.https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03132 (viitattu 24.1.2020).
  • Lääketieteen sanasto. Kalsitoniini. Lääkärikirja Duodecim 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01461 (viitattu 24.1.2020).
  • Pelttari H. Kilpirauhasen syöpä. Lääkärikirja Duodecim 30.8.2016 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01002 (viitattu 16.1.2020).
  • Sane T. Kalsitoniini ja luusto. Suomen endokrinologiyhdistys ry. 19.6.2013. https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/men2-oireyhtyma/ (viitattu 24.1.2020).
  • Schalin-Jäntti C. Kilpirauhasen syöpä. Suomen endokrinologiyhdistys ry. 12.07.2013
  • Luusolut. www.solunetti.fi/fi/histologia/luusolut_1/ (viitattu 24.1.2020).
  • Suomen kilpirauhasliitto. Vajaatoiminta / hypotyreoosi. https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhassairaudet/vajaatoiminta/ viitattu 24.1.2020.
  • Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Kilpirauhassyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/kilpirauhassyopa/ (viitattu 20.1.2020).