Maksasyövän diagnosointi

Kun epäillään maksasyöpää, kuvantamistutkimusten avulla voidaan selvittää kasvainten

• määrä, onko kyseessä yksi kasvain vai useampia
• koko ja sijainti.

Maksasyövän diagnosoimiseen käytetään seuraavia kokeita ja menetelmiä:

Kaiku- eli ultraäänitutkimus

Tässä tutkimuksessa äänen avulla tuotetaan kuvia sisäelimistä, esimerkiksi maksasta. Ultraäänitutkimus on kivuton, ja se kestää yleensä alle puoli tuntia. Ultraäänitutkimuksen avulla selvitetään kasvaimen muoto, koostumus ja rakenne. 

Tietokonetomografiatutkimus (TT-kuvaus, tietokonekerroskuvaus)

Tässä tutkimuksessa röntgensäteiden avulla tuotetaan poikkileikkauskuvia elimistöstä. Diagnosointia voidaan tehdä myös varjoainetehosteisella tietokonekerroskuvauksella, ns. tietokonetomografia-angiografian avulla. Siinä maksan verisuoniin ruiskutetaan varjoainetta ja röntgensäteiden avulla seurataan varjoaineen kulkua maksan verisuonten läpi. Varjoainetehosteisella tietokonekerroskuvauksella saadaan yksityiskohtaista tietoa maksakasvainten määrästä ja sijainnista. 

Magneettikuvaus (MK)

Magneettikuvauksessa kuvat syntyvät magneettikentän ja radioaaltojen avulla. Joskus kuvauksessa käytetään myös varjoainetta. Tutkimus kestää noin 15 minuutista tuntiin. Magneettikuvauslaitteet pystyvät näyttämään kuvia sappiteistä sekä maksan valtimoista ja laskimoista. 

Maksan biopsia

Tässä toimenpiteessä maksasta otetaan kudosnäyte, joka tutkitaan mikroskoopilla. Lääkäri saattaa käyttää ohutta neulaa tai laparoskooppia eli vatsaontelotähystintä näytteen ottamiseen. 

Verikokeet

Maksasyövän havaitsemiseksi lääkärit tarkistavat joskus verikokeen avulla, onko veressä alfafetoproteiinia (AFP). Verikoe ei ole kuitenkaan täysin luotettava, koska alkuvaiheessaan maksasyöpä ei välttämättä tuota alfafetoproteiinia. Jotkut kasvaimet saattavat olla edenneet jo pitkälle ennen kuin AFP-pitoisuus suurenee. Myös muut syöpä- ja maksasairaudet saattavat suurentaa AFP-pitoisuutta. 

Monien syöpien tavoin maksasyövän varhainen tunnistaminen voi säästää potilaan elämän. Valitettavasti maksasyöpä ei yleensä aiheuta oireita varhaisvaiheessa, minkä vuoksi suurella osalla potilaista sairaus on diagnoosihetkellä kohtalaisesti tai pitkälle edenneessä vaiheessa. 

Maksasyövän levinneisyysasteet 

Kasvaimen leviämisaste määritetään kunkin potilaan kohdalla. Syövän leviämisasteen selvittäminen on tärkeää, koska se auttaa lääkäreitä päättämään parhaasta hoitotavasta. Maksasyövän leviämisasteen voi määrittää usealla eri tavalla. 

Syövän vaiheen nimeämiseen voidaan käyttää roomalaisia lukuja I–IV: 

• Levinneisyysaste I: Kasvain on pieni ja sijaitsee vain yhdessä osassa maksaa.
• Levinneisyysaste II: Maksassa on useita pieniä kasvaimia tai yksi yksittäinen kasvain, joka on levinnyt läheisiin verisuoniin.
• Levinneisyysaste III: Maksassa on yksi tai useampi kasvain, joka on saattanut levitä lähellä oleviin elimiin, verisuoniin tai imusolmukkeisiin.
• Levinneisyysaste IV: Maksassa on yksi tai useampia kasvaimia, ja syöpäsolut ovat levinneet muualle elimistöön.

Muita määritelmiä, joita käytetään maksasyövän leviämisen kuvaamiseen: 

• Paikallinen ja leikkaushoitoon sopiva kasvain sijaitsee vain yhdessä osassa maksaa ja se voidaan poistaa leikkauksella.
• Paikallinen ja leikkaushoitoon sopimaton kasvain sijaitsee vain yhdessä osassa maksaa, mutta sitä ei voi poistaa kirurgisesti joko sijainnin vuoksi tai koska maksan muu osa ei ole riittävän terve.
• Edennyt syöpä on levinnyt maksan eri osiin ja ehkä myös muualle elimistöön.
• Uusiutunut syöpä tarkoittaa, että syöpä palannut joko maksaan tai johonkin muuhun elimistön osaan ensimmäisen hoidon tai leikkauksen jälkeen.