Syöpiin sekä niiden diagnosointiin ja hoitoon liittyy usein monille vieraita sanoja ja käsitteitä. Alla oleva sanasto avaa erityisesti termejä, joita on käytetty tämän nettisivuston asiasisällöissä.

 

Ablaatio

Elimistön osan tai kudoksen poisto tai tuhoaminen. Ablaatio voidaan tehdä käyttämällä lääkkeitä, radiotaajuisella sähköllä, leikkaamalla, kuumuuden, kylmän, hormonien tai muiden menetelmien avulla.

 

Adjuvanttihoito

Liitännäishoito. Leikkauksen tai sädehoidon tai niiden molempien jälkeen annettava lääkehoito, hormonihoito, sädehoito, immunoterapia tai täsmälääkehoito, jonka tarkoituksena on tuhota sellaisia piileviä kasvainpesäkkeitä, joiden olemassaoloa ei ole mahdollista havaita.

 

Angiogeneesi

Verisuonten muodostuminen. Kasvaimen angiogeneesi on verisuonten kasvua kiinteään kasvaimeen sitä ympäröivästä kudoksesta. Kasvaimesta vapautuvat kemialliset aineet saavat tämän aikaan.

 

Avanne

Leikkauksessa tehty aukko elimestä toiseen tai ihon pintaan. Esimerkiksi peräsuolen poisto johtaa suoliavanteeseen, jossa tehdään aukko suolesta vatsan iholle.

 

Benigni

Hyvänlaatuinen kasvain, joka ei lähetä etäpesäkkeitä elimistön muihin osiin.

 

Biopsia

Biopsia on tutkimus, jossa elimistöstä otetaan eläviä soluja tai kudoksia näytteeksi mikroskooppista tutkimusta varten. Kudoksia yleensä analysoidaan kemiallisesti.

 

Biologinen hoito

Syövän hoitomuoto, jossa pyritään tehostamaan elimistön omia puolustusjärjestelmiä tai jossa annetaan syöpäsolukkoa tuhoavia solutuotteita.

 

Colitis ulcerosa

Haavainen paksusuolitulehdus.

 

Dialyysi

Veren puhdistaminen kuona-aineista koneellisesti silloin, kun munuaiset eivät pysty itse puhdistamaan sitä.

 

Embolisaatio

Veritulppien esiintyminen, joka voi johtaa verisuonten tukkeutumisiin.

 

Endoskopia

Tähystys eli endoskopia on lääketieteellinen toimenpide, jossa tutkitaan elimistön sisäosia endoskoopilla eli tähystimellä.

 

Endoteeli

Verisuonten ja imuteiden sisäpintaa verhoava yksinkertainen solukerros.

 

Ennuste

Arvio taudinkulusta ja todennäköisyydestä parantua.

 

Erilaistumisaste

Syövän pahanlaatuisuusaste, joka määritetään mikroskooppitutkimuksessa. Kasvaimen erilaistumisaste on yhtenä perusteena, kun päätetään potilaan hoidosta ja arvioidaan ennustetta.

 

FAP = Familiaalinen adenomatoosi, familiaalinen adenomatoottinen polypoosi

Periytyvä tauti, jossa paksu- ja peräsuolessa on suuri määrä hyvänlaatuisia polyyppimaisia kasvaimia. FAP-potilailla on suurempi riski sairastuvat paksu- tai peräsuolen syöpään tavallista nuorempina. Hoitona on paksu- ja peräsuolen poisto, joka estää syövän kehittymisen.

 

Gastroskopia

Mahalaukun tähystys.

 

Geeniprofilointi

Geeniprofiloinnilla analysoidaan kasvaimesta tai verestä otetusta näytteestä syöpäkasvaimen geeneissä olevat muutokset.

 

Glukagoni

Haimasaarekkeiden alfasolujen erittämä peptidihormoni, jonka vaikutuksesta mm. maksan glykogeenia siirtyy glukoosina vereen.

 

Haima

Vatsaontelon takaseinämässä vatsakalvon takana poikittaissuuntaisesti sijaitseva elin, joka erittää haimanestettä pohjukaissuoleen ja umpieritteisistä haimasaarekkeistaan (Langerhansin saarekkeista) insuliinia ja glukagonia vereen.

 

Hepatosellulaarinen karsinooma

Kaikkein yleisin primaarinen maksasyöpä.

 

Hepatosyytti

Maksasolu.

 

HNPCC = Hereditaarinen non-polypoottinen kolorektaalisyöpä

Periytyvä ei-polypoottinen paksu- ja peräsuolen syöpä, jossa esiintyy paksu- ja peräsuolen syöpiä tavallista nuoremmalla iällä ja lisäksi muita syöpiä kuten munasarjasyöpää, kohdunrungon syöpää ja mahasyöpää.

 

Ionisoiva säteily

Radioaktiivisten aineiden ja röntgenlaitteiden synnyttämää säteilyä. Elävissä soluissa se voi vaurioittaa DNA-molekyylejä. Pahimmassa tapauksessa ionisoiva säteily voi johtaa syöpään tai muuhun terveyshaittaan.

 

Kapseliendoskopia eli kapselikuvaus

Kapselikuvaus on tutkimus, jonka avulla saadaan värillistä videokuvaa ohutsuolen alueelta.

 

Kasvain

Epänormaali kudosmassa, joka syntyy solujen jakautuessa enemmän kuin niiden pitäisi tai jos solut eivät kuole 

niin kuin niiden pitäisi. Kasvaimet saattavat olla hyvänlaatuisia eli benignejä tai pahanlaatuisia eli maligneja (syöpä). Kasvaimia voidaan myös kutsua neoplasmoiksi.

 

Karsinoembryonaalinen antigeeni = CEA

Valkuaisaineen pitoisuus veressä nousee suurella osalla potilaista paksu- ja peräsuolen syövän yhteydessä. Sen määritystä käytetään hyväksi syövän diagnostiikassa ja potilaidenseurannassa.

 

Kliininen lääketutkimus

Kliinisissä lääketutkimuksissa testataan uusia lääkkeitä ihmisillä ja niitä verrataan nykyisiin käytössä oleviin hoitoihin.

 

Kolektomia

Paksusuolen poisto.

 

Kolonoskopia

Paksusuolen tähystys.

 

Kolorektum

Paksusuolesta (koolon) ja peräsuolesta (rektum) käytetty yhteisnimitys.

 

Kolostooma

Paksusuoliavanne. Leikkauksessa tehty aukko paksusuolesta vatsaniholle, jolloin potilaan suolensisältö poistuu peräaukon asemesta kolostooman kautta.

 

Koolon

Paksusuoli. Ohutsuolen ja peräsuolen välissä oleva suolen osa.

 

Maksakapseli

Elintä ympäröivä sidekudoskuori.

 

Maligni

Pahanlaatuinen kasvain viittaa kasvaimen leviämis- ja uusiutumistaipumukseen. Vastakohta on hyvänlaatuinen kasvain.

 

Metastaasi eli etäpesäke

Syöpäsolujen leviäminen elimistön kaukaisiin osiin lymfajärjestelmän tai verenkierron kautta.

 

Munuaiset

Munuaiset koostuvat kahdesta pavunmuotoisesta elimestä, jotka sijaitsevat vatsaontelon takaseinässä, yksi kummallakin puolella selkärankaa, missä alemmat kylkiluut suojaavat niitä. Kumpikin munuainen painaa noin 150 g ja on noin nyrkin kokoinen. Munuaisten päätehtävänä on suodattaa ylimääräinen vesi, kuona-aineet ja suola verestä. Nämä kuona-aineet tiivistyvät virtsaksi, joka poistuu munuaisista virtsarakon kautta.

 

Munuaiskarsinooma

Kaikkein yleisin munuaissyöpä (noin 90 % kaikista munuaissyövistä), joka käsittää noin 3 % aikuisten pahanlaatuisista kasvaimista.

 

Munuaissyöpä

Munuaissyöpä johtuu epänormaalien solujen hallitsemattomasta kasvusta munuaisissa.

 

Munuaistiehyt

Munuaistiehyt on munuaisen osa, joka sisältää munuaiskeräsen kautta suodatetun virtsan.

 

Mutaatio

Geneettisen tiedon virhe, joka voi johtua esimerkiksi kopiointivirheestä solunjakautumisen yhteydessä tai altistumisesta jollekin ulkoiselle tekijälle, kuten kemikaaleille tai säteilylle.

 

Nefrektomia

Leikkaus, jossa poistetaan munuainen.

 

Nekroosi

Kudoskuolio.

 

Pahanlaatuinen

Pahanlaatuinen kasvain eli syöpäkasvain pystyy tunkeutumaan sitä lähellä oleviin kudoksiin ja leviämään elimistön muihin osiin.

 

Palliatiivinen hoito

Oireita lievittävä, oireenmukainen hoito, jonka tavoitteena ei ole parantaa. Syövän palliatiivisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi erilaiset ohitusleikkaukset suolensisällön kulun helpottamiseksi, kivun poistamiseen tähtäävä hoito sekä etäpesäkkeiden sädehoito. Myös leikkaus- tai sädehoito voi olla palliatiivista, jos kasvainkudosta ei saada kokonaan poistetuksi.

 

Peutz–Jeghersin oireyhtymä

Periytyvä tila, jossa esiintyy runsaasti tietynlaisia polyyppeja paksu- ja peräsuolessa.

 

Primaarikasvain

Potilaalle ensimmäisenä kehittyvä kasvain, josta voi myöhemmin lähteä etäpesäkkeitä (sekundaarikasvaimia) muihin elimiin.

 

Prognoosi

ks. Ennuste

 

RAS-geeni

Osalla levinnyttä suolistosyöpää potilaista on mutaatio solunjakautumista ja kasvaimen kehittymistä säätelevässä RAS-geenissä. RAS-geenin mutaatiot analysoidaan kasvaimen koepalasta eristettävästä DNA-näytteestä.

 

Sädehoito

Syövänhoito, jossa kasvainkudokseen kohdistetaan ionisoivaa säteilyä. Tarkoituksena on tuhota kasvainkudosta. Joskus sädehoitoa annetaan myös hyvänlaatuisiin tiloihin, esimerkiksi kivun hoitoon.

 

Progressio

Sairauden eteneminen tai paheneminen hoidon aikana tai ilman hoitoa.

 

Renaalinen

Munuaisiin liittyvä.

 

Sappirakko

Maksan alapinnalla sijaitseva sileän lihaksen ja limakalvon muodostama pussi, jonne sappineste varastoituu aterioiden väliaikoina.

 

Solujen leviäminen

Solujen määrän lisääntyminen solujen kasvun ja jakautumisen tuloksena.

 

Solunsalpaajahoito

Solunsalpaajahoito eli sytostaattihoito on lääkehoito, jota käytetään syöpäsolujen tuhoamiseen.

 

Systeeminen kemoterapia

Lääkitys joka kulkeutuu verenkierron mukana koko kehoon.

 

Sytologia

Patologian alue, jossa tutkitaan ja diagnosoidaan sairauksia solutasolla.

 

Syöpä

Syöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla.

 

Syövän uusiutuminen

Hoidon jälkeen uusinut syöpä. Paikallinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut samaan paikkaan kuin missä alkuperäinen syöpä oli. Alueellinen uusiutuminen tarkoittaa, että syöpä on palannut imusolmukkeisiin lähelle sen ensimmäistä esiintymispaikkaa.

 

TNM-luokitus

Syövän kansainvälinen levinneisyysluokitusjärjestelmä, joka perustuu

 

• kasvaimen kokoon (T = tumour)
• arvioon etäpesäkkeiden esiintymisestä alueellisissa imusolmukkeissa (N = node)
• arvioon etäpesäkkeiden olemassaolosta muissa elimissä (M = metastasis).

 

TNM-luokitus perustuu mm. potilaan kliiniseen tutkimukseen, kuvantamis- ja tähystyslöydöksiin ja koepaloista saatavaan tietoon.

 

Kasvaimen levinneisyys (TNM-luokka) arvioidaan ennen potilaan hoitoa. Potilaan kasvaimen TNM-luokka vaikuttaa hoidon valintaan ja antaa viitteen potilaan ennusteesta.

 

Tyrosiinikinaasi

Proteiini, joka toimii osana solun viestitysreittiä solun sisäisen viestinnän säätelyssä säädellen esimerkiksi solujen kasvua.

 

Täsmälääkkeet

Lääkkeet, jotka vaikuttavat syöpäkudokseen täsmälleen halutulla tavalla, esimerkiksi siten, että juuri tietyn entsyymin toiminta estyy.

 

Veren glukoosi

Verensokeri.