Kilpirauhassyövän yleisyys

Kilpirauhassyöpä on yleistynyt viime aikoina. Suomen Syöpärekisterin mukaan vuonna 2018 todettiin 544 uutta kilpirauhassyöpätapausta.

Sairaus on noin 3 kertaa yleisempi naisilla. Yleisimpiin kilpirauhassyöpätyyppeihin sairastutaan erityisesti 45–55 vuotiaana.

Kilpirauhasen kasvaimet ja syövän hoito

Kilpirauhasessa voi esiintyä sekä hyvänlaatuisia kasvaimia että pahanlaatuisia kilpirauhasen syöpiä. Kilpirauhasen kasvaimista suurin osa on hyvänlaatuisia, kuten adenooma tai struuma. Kilpirauhassyöpien osuus on vain 5 prosenttia kaikista kilpirauhasen kasvaimista. Kilpirauhassyövät ovat yleensä hyvin erilaistuneita, ja niiden ennuste on useimmiten hyvä.

Kilpirauhassyövän perinteiseen hoitoon kuuluvat kilpirauhasen ja sairaiden imusolmukkeiden leikkaus, sen jälkeinen pysyvä tyroksiininkorvaushoito sekä tarvittaessa myös radiojodihoito.

Kilpirauhassyövän tyypit

Kilpirauhasen syöpäkasvainten eli karsinoomien tyypit erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin. Kilpirauhasen syövät voidaan luokitella neljään luokkaan kasvaimen kudostyypin mukaan:

• Papillaarinen kilpirauhassyöpä on yleisin ja myös vaarattomin. Karsinooma voi levitä kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin.
• Follikulaarinen kilpirauhassyöpä on toiseksi yleisin. Karsinooma voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle.
• Medullaarinen kilpirauhassyöpä on harvinaisin. Se saa alkunsa niistä kilpirauhasen soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-nimistä hormonia. Medullaarinen syöpä voi levitä imuteitse kaulan alueelle, mutta myös etäpesäkkeinä keuhkoihin ja maksaan.
• Anaplastinen kilpirauhassyöpä on myös harvinainen. Se koostuu erilaistumattomasta kudoksesta. Aggressiivisena alatyyppinä anaplastinen kilpirauhassyöpä voi levitä muualle kehoon jo varhaisessa vaiheessa.

Näiden lisäksi kilpirauhasen alueella voidaan todeta myös harvinaisempia syöpiä sekä imukudosperäisiä kasvaimia, lymfoomia.